Krooninen Myelomonosyyttileukemia (KMML)

Krooninen myelomonosyyttileukemia (KMML) haittaa myeloblasteiksi kutsutuista varhaisydinsoluista muodostuvien monosyyttien (veren valkosolutyyppi) normaalia kehitystä. KMML-potilailla luuytimeen ja muihin elimiin kerääntyy epäkypsiä veren kantasoluja, mikä häiritsee monosyyttien ja muiden verisolujen, kuten punasolujen ja verihiutaleiden, normaalia tuotantoa. Seurauksena voi olla infektioita, anemiaa ja verenvuototaipumusta.

Ihmisen verestä noin 5–10 % on normaalisti monosyyttejä. Ne kuuluvat tärkeimpiin mikrobeja verestä tuhoaviin ja syöviin soluihin yhdessä toisen valkosolutyypin, neutrofiilien, kanssa. Kun monosyytit siirtyvät verestä kudokseen, niistä tulee makrofageja. Makrofagi on toimiva monosyytti: se käy kudoksessa infektiota vastaan, syö kuolleita soluja ja auttaa esimerkiksi lymfosyyttejä toteuttamaan immuunipuolustuksen tehtäviään.

Suurin osa potilaista on ikääntyneitä ja miehiä (diagnosoidaan kaksi kertaa useammin mies- kuin naispotilailla). Lähes 15–20 %:ssa tapauksista tauti alkaa edetä ja/tai muuttuu akuutiksi leukemiaksi.

Vaikka KMML:n tarkkaa alkuperää ei tunneta, se on joissain tapauksissa yhdistetty altistumiseen ympäristön karsinogeeneille, ionisoivalle säteilylle ja solumyrkyille.

Nykyisten hoitomuotojen avulla suurinta osaa potilaista voidaan hoitaa, mutta ei kuitenkaan parantaa.