Psoriaasi

Mikä psoriaasi on?

Psoriaasi on yksi yleisimmistä kroonisista ihosairauksista. Siitä kärsii 2–3 % väestöstä. Yleensä psoriaasi puhkeaa 20:n ja 30:n ikävuoden välillä, mutta se voi alkaa jo lapsuudessa. Psoriaasi on yhtä yleinen miehillä ja naisilla.

Psoriaasissa ihokerrosten solujen uusiutumisprosessi nopeutuu, mikä johtaa tarkkarajaisiin, hilseileviin punaisiin läikkiin iholla. Psoriaasiläikkä voi olla kipeä tai kutista. Läikkiä voi olla eri puolilla kehoa, esimerkiksi kyynärpäissä, polvissa, jaloissa, päänahassa, selässä, kasvoissa, sukuelimissä, kynsissä, kämmenissä ja jalkaterissä. Oireet saattavat tulla ja mennä, vaihdella yksilöiden välillä ja vaihtaa paikkaa samallakin potilaalla.

Psoriaasin syytä ei tiedetä. Se kuitenkin tiedetään, että veren valkosolut liittyvät sairauden kehitykseen. Veren valkosolut ovat osa elimistön puolustusjärjestelmää. Psoriaasissa solut saavat käskyn siirtyä ihoon ja osaksi mekanismia, jonka johdosta ihosolujen jakautuminen alkaa nopeutua (kesto 3–4 päivää normaalin 28 päivän sijaan). Psoriaasiin liittyvän veren valkosolujen aktivoitumisen taustalla saattaa olla esimerkiksi infektio, stressi tai eräät lääkkeet. Yleensä diagnoosi voidaan tehdä potilaan terveystietojen sekä ihon, päänahan ja kynsien kliinisen tutkimuksen perusteella. Toisinaan tarvitaan pieni koepala, jonka avulla määritetään psoriaasin täsmällinen tyyppi ja suljetaan pois muut sairaudet.
Psoriaasin hoito riippuu sairauden vakavuudesta, läikkien koosta, psoriaasityypistä ja potilaan hoitovasteesta.

PsoriaasiPsoriaasipotilaalla on kohonnut riski eräiden muiden sairauksien puhkeamiseen, esimerkiksi diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen ja ylipainoon. Siksi on tärkeää elää terveellisesti ja pyrkiä pitämään psoriaasi hallinnassa.

Jopa kolmasosalle psoriaasipotilaista puhkeaa nivelpsoriaasi, niveltulehdus joka toisinaan vaikuttaa myös selkärankaan, kynsiin, silmiin tai jänne-luuliitoksiin. Nivelpsoriaasi kehittyy yleensä useita vuosia psoriaasidiagnoosin jälkeen.